Laukkaako sinullakin ajatukset öisin?

Luen itseni niihin, joiden ajatukset välistä sekoilee öisin.

Ihmisessä pitäisi olla jokin nappi mistä voisi painaa, kun kello lyö 23:00. Nappia painamalla alkaisi väsyttää oikein kovasti ja pian nukahtaisikin mukavien unien pariin.
Minulla tulee välillä näitä ihmeellisiä masennus/ahdistus fiiliksiä silloin, kun en saa unta. Ajatukset mitä alan pyörittää  päässä saavat älyttömät mittasuhteet. Ja aihehan voi olla ihan mikä vain maan ja taivaan väliltä. Saatan alkaa yöllä kyynelehtiä ajatusta, että koirani tulevat luultavasti kuolemaan paljon ennen minua. Tai ahdistun ajatuksesta, että mikä elämäni tarkoitus on ja mitä minun tulisi oikein tehdä. Minulla ei ole töitä ja naaman ihokin on kamalassa kunnossa, Olo tuntuu äärimmäisen yksinäiseltä.
Hyvä kikka näihin ajatuspyörteisiin voisi olla pitää vihkoa sängyn lähettyvillä. Kirjottaisi yölliset murheensa siihen ja sopisi itsensä kanssa palaavansa niihin sitten aamulla. Ja kas kummaa, aamulla kaikki nämä vuoren suuruisilta tuntuneet asiat tuntuukin melko mitättömiltä. Tai sitten tekee niin kuin minä yleensä, pillitän silmät päästä jotain turhaa aihetta ja hyvällä tuurilla herätän vieressä nukkuvan kertomalla kuinka yksinäinen olo on.. En suosittele!

Lueskelin netistä aiheesta ja melko moni ihmetteli tätä samaa, että miksi yöllä ajatukset voivat mennä niin pahasti solmuun. Yhden melko järkevältä kuulostavan vastauksen löysin hs.fi:n jostakin artikkelista. Siihen joku psykologi oli vastannut näin:

"Psykologisesti se liittyy siihen, että psyykkistä tervejärkisyyttä ylläpitäviä päivän rutiineja ja puuhia ei ole käynnissä ja meille psyykkisesti elintärkeä yhteys maailmaan ja sen ihmisiin on ikään kuin poikki. Olemme yksin maailmassa."

Normaalit psyykkiset puolustusmekanismit eivät toimi yöllä pimeässä niin kuin päivällä. Jos on stressiä, senkin voima on yöllä toinen kuin päivänvalossa.

"Öinen ahdistus antaa signaalin, että jotain tarttis tehdä, mutta johtopäätökset suosittelen tekemään päivätajunnan aikaan. Yön sumea logiikka jätettäköön unennäölle, jonne se kuuluu."

Yksi öisten ajatuskierteiden piirre on, että samat ongelmat pyörivät päässä yhä uudestaan, ikään kuin ratkeamatta.

Mitä me siis tästä opimme? No emme yhtään mitään! :D Onni on kuitenkin se, että 99% omalla kohdallani tapahtuneista yöllisistä tunnepurkauksista tuntuu aamulla turhilta/hassuilta/helpommilta. Tänäkin aamuna aurinko paistaa niin makeasti! Polttaessani aamutupakkaa rappusilla tunsin kuinka aurinko oikein lämmitti kasvojani. Linnut huusivat puissa kilpaa ja tuntui siltä, että kevät saapuu ihan just nyt!

Hyvää alkavaa viikkoa tyypit!