Ahdistusvapaa reissu ja lääkkeen lopetus.

Helsingin reissusta selvitty!

Mitään huonoja oloja taikka ahdistuksia ei ilmennyt, hyvä niin! Julkisilla tuli ihan normaalisti liikuttua ja perjantai iltana käytiin kuppilassa istumassa. Stockkallakin pyörittiin, mikä on joskus aiemmin ollut melko ahdistava mesta ihmismassoineen ja suurine tiloineen. Huomasin kyllä olevani jotenkin herkemmillä kuin yleensä.
Kävimme lauantaina ruokakaupassa ja kaupan oven eteen oli jätetty pieni koira odottamaan. Koira odotti selvästi kuin kuuta nousevaa, että omistaja tulisi takaisin. Koira tärisi kylmyydestä tai pelosta ja kun rapsutin koiraa, huomasin sen turkin olevan todella huonossa kunnossa. Kävi sääliksi. Teimme ostoksemme ja poistuttiin kaupasta. Siellä tämä koira edelleen odotti omistajaansa.
Autossa alkoi itkettää koiran kohtalo ja sanoin poikaystävälle, että kumpa voisin pelastaa kaikki maailman koirat! Lähdettiin ajelemaan autolla kohti kämppää, jossa yövyttiin reissun ajan. Haluisin kuitenkin, että ajettaisiin vielä sen kaupan ohi minkä edessä koira oli. Ajettiin ja TADAA! Koira oli hävinnyt! Olin tyytyväinen, että koira oli luultavasti päässyt omistajansa kanssa jatkamaan matkaa. Kun saavuimme kadulle missä kämppämme sijaitsi, näin sen pienen koiran kävelevän iloisesti omistajansa kanssa puistikossa. Taas alkoi itkettää, olin niin iloinen! :D

Normaalisti en ole noin tunteikas tyyppi, vaikka eläimet ovatkin aina olleet lähellä sydäntäni. Uskon tämänkin johtuvan lääkkeen lopettelusta. Toisaalta siis olenko oikeasti tunteikas ja lääkkeen takia tunteet on pysyneet kurissa? Sunnuntaina otin kuitenkin
viimeisen 5mg pillerin. Saas nähdä miten asiat alkaa edetä. Lähinnä odottelen tuleeko taas niitä sähköiskutuntemuksia, kuten viime kerralla. Koitan kuitenkin välttää liikaa itsetutkiskelua ja nauttia vain kevään etenemisestä. Tänäänkin oli +10 lämmintä!

Ulkoilemaan siis!!

Kaikenlaista!

Ikäviä nuo uutiset taas maailmalta, Brysselin pommitukset siis.

Noh, täällä Lappeenrannassa paistaa tänäänkin aurinko oikein makeasti. Odottelen tulevaa viikonloppua ja pääsiäispyhiä, olisi tarkoitus tehdä pieni reissu Helsinkiin. Oikein tervetullutta vaihtelua! Ystäväkin lupaili, että huomenna voitaisiin jatkaa tätä hiusprojektia, jee jee!

Lääkkeen lopettelu on edennyt nyt siihen, että olen syönyt enää joka toinen päivä sen 5mg ja ensi viikolla tiputan lääkkeen kokonaan pois. Lähinnä tätä huonovointisuutta/pahaa oloa/kuvotusta on ollut. Viime torstaista saakka vatsani on ollut huonolla tuulella, jotenkin kovin herkän oloinen. Uskoisin senkin liittyvän tähän lääkkeen lopetteluun.

"Suoliston bakteerit voivat kommunikoida muillakin keinoin. Ne kykenevät tuottamaan samoja mielialaan vaikuttavia välittäjäaineita kuin aivotkin: näitä ovat muun muassa serotoniini, dopamiini ja GABA. Esimerkiksi serotoniinin tuotannosta 95 prosenttia on peräisin suolistosta."

19.05.2014, Lauri Seppälä, Suomen kuvalehti

Toivon kuitenkin, että tuleva Helsingin visiitti sujuisi hyvin! Toki olen jo pohtinut päässäni, että mitä jos iskeekin vatsatauti juuri kun pitäisi lähteä reissun päälle. Taikka mitä jos vatsatauti iskisikin Helsingissä! Nämä on näitä omia perus pelkojani. Nyt toki onkin tuota ikävää tautia ollut liikkeellä... Muistan myös oikein hyvin sen, että viime vuonna minuun iski noro toisena pääsiäispäivänä. Olin tosin silloin töissä palvelutalossa missä tauti jylläsi kunnolla. Mutta jospa nyt tällä(kin) kertaa nämä jäisi vain kuvitelmieni tasolle.

Anyways! Pääsiäismunat pöytään! Kuvassa isosiskoni tuomisia Saksasta.

Lääkkeen lopetus vol 3.

Huh hah hei!

Eilen illalla ilmaantui ensimmäisiä rankempia "virallisia" vieroitus-/lopetusoireita. Jostain syystä tuli vain tunne, että kaikki on huonosti. Pienetkin murheet tuntuivat suurilta ja harmitus oli valtava. Olo oli jotenkin äärimmäisen yksinäinen vaikken yksin ollutkaan. Tuskainen fiilis. Itketti mutta tuntui ettei itketä. Kun yritin miettiä miksi minulla on tälläinen olo, en keksinyt siihen järkevää vastausta. Olo helpottui lopulta, kun tajusin mistä tämä johtuu. No lääkkeen lopettamisesta! Samantyylisiä outoja oloja tuli aikoinaankin, kun lääkettä lopettelin. Tästä jäi kuitenkin hetkeksi sellainen henkinen väsymys.

Tästä tunteesta minulle tuli mieleen Futuraman jakso, missä jengillä oli päässä sellainen vihreä limakasa, mikä muunteli tyyppien ajatuksia jotenkin.

Limakasa on erillinen juttu, mikä lähtee kyllä pois. Pitänee nyt vain jatkossakin varautua näihin oloihin mitä voi ilmaantua. En sinällään yhtään ihmettele, että olen altis tällaisille tuntemuksille, sillä muutenkin tykkään pohtia asioita hyvinkin tarkkaan. Olen oman olon tutkiskelija. Välillä liiaksikin.

Mutta nyt taas elämä hymyilee ja viikonloppu lähenee!

Hölmö nainen ja postipaketti

Tämä postaus olisi pitänyt kirjoittaa jo pari tuntia sitten, kun tuntui että ajatus lentää ja kovaa!

Ajattelin kertoa teille, kuinka kummallisia mutkia ajatukseni meneekään tietyissä tilanteissa. Ja tähän kyllä haluaisin puolustuksesi sanoa, että sen täytyy johtua siitä, että olen nainen!
Jo viime yönä vedin herneet nenään, kun poikaystäväni ei jaksanut vastata erääseen esittämääni typerään arvoitukseen. Aivan täysin mitätön juttu, mutta kyllä se osasikin kismittää kovasti! Osasin sitten rauhoittua ja jatkaa Yle areenan kuuntelua nappikuulokkeilla sängyssä maaten. Jari Sarasvuon tasaisen tylsä ääni ja tylsä aihe saivat minut lopulta nukahtamaan.
Anyways, tämä tapahtui siis joskus viime yönä. Tänään sitten sain aiheen vetää uudet siepit hakiessani poikaystäväni töistä (ai että kun en tykkää tuosta poikaystävä-sanasta)!! No niin. Olimme ajamassa juuri kotipihalle, kun hän mainitsi, että ei ollutkaan muistanut kertoa menevänsä tulevana viikonloppuna kaverinsa mökille pilkkikisoihin. AHA! Jaa jaa! Tästähän ajatukseni lähtikin mukavalle laukalle. Sekava ajatustenkulku meni jotakuinkin seuraavasti:

" Mitä mie sitte teen viikonloppuna? Eikö se aio edes kysyä haluaisinko mukaan? Taisin kyllä viime reissun jälkeen mainita, etten halua seuraavalla kerralla mukaan.. Mut enhä mie sitä sanonu, etten enää ikinä tahtoisi mukaan! Enhän edes tunne näitä tyyppejä kovin hyvin. Siellä vain ryypättäisiin 24/7, enkä jaksaisi kuunnella juttuja rakentamiseen liittyen. Mutta mitä mie nyt keksin?? En halua istua yksin kotona koko viikonloppua! Hitto miks se ei voinu ilmoittaa asiasta aiemmin? Pitäskö pakata tavarat ja mennä kotiin loppu viikoks ja olla vastaamatta puhelimee? Iha ku se ees koittais ottaa yhteyttä.. Minkähä helvetin takia tää asia edes ärsyttää miuta??? Ärsyttää, että ärsyttää! Ärsyttää ku se ei tajua mikä miuta ärsyttää! Tarviin tupakan nyt heti! Ja mielellään myös pari alkoholijuomaa"!!

Niin. Tämän jälkeen en oikein osannut olla. Pitäisikö olla niin kuin asia olisi minulle täysin "fine" (pitäisi), vaiko olla hiljaa ja mököttää? Valitsin ainakin osittain jälkimmäisen. Olen koittanut pohtia tätä, että mikä siinä ärsyttää/harmittaa niin paljon, jos toisella on joskus jotain muitakin menoja? Jos ajattelisin asian toisinpäin, että olisin itse lähdössä viikonlopun viettoon ystävieni kanssa, en todellakaan olettaisi että toinen siitä minulle jotenkin suuttuisi. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä! Enempi ihmettelisin, jos toinen ei ikinä missään kävisi. Ja niin, ikähään minulla oli jo sen 27 vuotta..
Ehkä minua harmittaa hieman se, että jos minulla olisi varaa, voisin itsekin lähteä moikkaamaan kavereitani. Useat heistä kun eivät enää asu Lappeenrannassa. Matkat maksaa, samoin ruoat ja juomat. Helposti menee se 100€ viikonlopun reissuun esim. Helsinkiin.
Ei tässä muu auta, kuin katsoa peiliin ja kysyä "oletko hieman hölmö nainen"?

Mutta hei! Sain tänään sen Luxplus paketin, mistä aiemmin kerroinkin! Paketti oli saapunut lähimpään Valintataloon. Odotan kovasti, että pääsen kokeilemaan uusia kynsilakkoja! Pitäisi tosin ensin jaksaa putsata edelliset lakkaukset kynsistä pois. Paketista tulleen huulipunan sävy on kiva, mutta kaipaisi ehkä rajauskynää.

Käyn kohta suihkussa ja sitten voin kokeilla tuota hiussuihketta minkä pitäisi suojata kuumuudelta, suoristan nimittäin päivittäin hiukseni.. Nuo tekoripset tilasin huvikseen, oli niin edulliset. Paketissa väitetään ripsien olevan 100% "human hair", NICE..!

Mutta minäpä lähden nyt etsimään sitä peiliä! Terve!

Ihmismielten hoitaminen SSRI-lääkkeillä

Kuinka minun mielestäni mielenongelmia hoidetaan nykyään. Esitän myös muutaman faktatiedon.

Tuntuu siltä, että usein kuulee tuttujen ja tuntemattomien suusta aina sen saman: kun menee lääkärinvastaanotolle kertomaan mielenterveyteen liittyvistä murheista, on hoitona heti lääkitys. Moni on kokenut tämän huonona juttuna, sellaisena tunteena ettei lääkäri välitä. Resepti vain käteen ja tervemenoa.

Monihan myös kamppailee päänsisäisten mutkiensa kanssa turhan pitkään yksin. Ei uskalleta hakea apua, eikä kertoa kellekkään läheiselle. Edelleen ihmisillä on tämä suuri "hulluksi" leimaamisen pelko. Mietitään mitä muut ajattelee.
Monella on myös vääristynyt kuva siitä, millaista hoitoa on saatavilla. Osa ihmisistä ajattelee joutuvansa suljetulle osastolle, jos menee kertomaan asiansa terveydenhoitokunnalle. Tottahan on, että harva edes pääsee osastohoitoon vaikka olisikin kipeästi sen tarpeessa.

Lääkehoito on nykypäivänä useassa asiassa todella kehittynyttä. Lyhyessä ajassa esimerkiksi syövänhoito on harpannut suuria askelia eteenpäin ja eri syöpämuotoja osataan hoitaa melko tehokkaasti. Mutta millä tolalla on mielenterveydenhoito ja sen lääkitys?

Vuonna 1950 löydettiin monoamiinioksidaasi-inhibiittorit, eli MAO-estäjät, sekä trisykliset masennuslääkkeet. Näitä käytettiin alunperin tulehdusten hoidossa mutta huomattiin, että jotkut masennuksesta kärsivät myös hyötyivät näistä lääkkeistä. Aineita tutkittaessa huomattiin niiden lisäävän aivojen serotoniinipitoisuutta. Siitä sitten syntyi tämä teoria, että masennus johtui serotoniinin puutteesta. Tästä löydöksestä pidettiin sitten kiinni kynsin ja hampain, vaikka useat tutkimukset eivät osoittaneet lääkkeestä olevan huomattavaa hyötyä masennuksen hoidossa.

”Aikoinaan havaittiin, että oli tulehduslääkkeitä, joita syövät ihmiset pääsi masennuksesta. Sit havaittiin, että, et nää nimenomaiset lääkkeet lisäsi serotoniinipitoisuutta aivoissa. Ja siitä syntyi sit käsitys, että silloin masennus varmaankin on seurausta serotoniinin puutteesta. Se kuulostaa järkevältä, mut samalla logiikalla voitais ajatella, että ujous johtuu alkoholin puutteesta verestä, koska alkoholin lisääminen vereen taas vähentää ujoutta.” Aku Kopakkalan kommentti Ylen MOT-ohjelmassa 2014.

Suurin "läpimurto" tapahtui vuonna 1988 kun lääketehdas Eli Lilly toi markkinoille jättimäisen mainoskampanjan avulla Prozac-nimisen SSRI-lääkkeen. Lääkkeestä tuli suuri "hittituote" ja sitä mainostettiinkin aikakausilehdissä "onnellisuuspilleriksi" -täsmälääke masennukseen.
Suuren markkinoinnin seurauksena saatiin aikaan käsitys, että masennus johtui aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Tätä ennenhän masennus miellettiin ennemminkin seuraukseksi ihmisen kokemista elämän kolhuista, mikä kuulostaa minusta ainakin ihan loogiselta.

"Serotoniinivajeesta ei ole löydetty tieteellistä näyttöä". Tämän myöntää jopa tunnettu masennuslääkkeiden puolestapuhuja, professori Erkki Isometsä.

Kuten olen jo aiemmissakin postauksissa maininnut, aihehan on lähes loputon. Koitin tässä tiivistää kyseisen lääkeryhmän älyttömyyden. Sitä määrätään tajuttomia määriä, vaikka tutkimustulokset ei osoita niistä olevan suurtakaan hyötyä ja pidemmässä ajanjuoksussa lähinnä suurta haittaa!

Jos aihe kiinnostaa, voitte lukea kyseisen linkin sisällön osoitteesta:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/26/masentavat-laakkeet-kasikirjoitus

Puhelinsovelluksia ja kynsilakkoja.

Viikonloppu on taasen ohitse!

Hygieniapassikoe meni torstaina läpi pistein 40/40, jes! Onpahan nyt sekin kortti taskussa. Tai no, parin viikon päästä se virallinen kortti vissiinkin tulee postissa :D Olen koittanut opetella käyttämään Snapchattia, ei ole helppo sovellus näin alkuun!
Käytän melko paljon puhelimen sovelluksia noin muutoinkin, sillä en omista omaa läppäriä tms. Hyvin olen silti pärjännyt. Aikoinaan olin todella ihastunut iPhone 4S puhelimeeni, kunnes kyllästyin alituisiin Applen päivitysongelmiin. Nykyään minulla on käytössä Huawei P8 lite ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Tällä luurilla käytän Facebookkia, Instagramia, Ilmatieteenlaitoksen äppiä, Iltalehteä, Snapchattia, sekä Whatsappia. Luen puhelimella myös sähköpostini ja pelailen muutamaa peliä, varsinkin Haydaytä! :D

Olikohan se tuossa torstaina, kun törmäsin Luxplus nettisivustoon etsiessäni tiettyä hiustenmuotoilutuotetta. Hieman epäilytti liittyä tähän "clubiin", mutta lupaus siitä että jäsenyyden voi irtisanoa milloin vain, uskaltauduin rekisteröitymään. Tilasinkin sitten useamman kynsilakan, huulipunan, hiussuihkeen ja mitähän muuta.. Hinnaksi tuli vain vaivaiset 12€ ja sivusto kertoi minun säästäneen 35€. Saapahan nyt nähdä, ensi viikolla tilauksen pitäisi saapua.
Kynsilakkoja minulla on kyllä jo aivan tarpeeksi ennestäänkin.. Nyt kun olen ollut taas työttömänä, on ollut aikaa lakkailla kynsiä! Ne kaikki värit!

No okei! Osa näistä on kylläkin tekokynsiä!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Lääkkeen lopetus vol 2.

Tiistaita teille ja hyvää naistenpäivää!

Eilisen postauksen lopussa jo mainitsinkin, kun ei oikein ajatus kulkenut. Tämä ajatusten jökkiminen alkoi eilen joskus klo 16 aikoihin ja jatkui myöhälle iltaan. Tajusin kokeneeni saman oudon fiiliksen ennenkin, silloin joskus viimeeksi kun lopettelin Citalopramia.
Tämä ajatusten jumitus oli melko ärsyttävää. Tuntui ettei ajatukset ja ulosanti oikein synkannut keskenään. Samalla olo oli sellainen, kuin olisi juuri herännyt, jotenkin pöhäinen/tunkkainen. Tätäkin on hieman hankala selittää, joten kuvailen tilaani muutamilla adjektiiveilla. Pöhnäinen, jumiutunut, hidas, tunkkainen, väsynyt, lukkoutunut, sumuinen. Tämä olotila hälveni nukkumaan mennessäni ja tänä aamuna olo on ollut taas normaali. Ajatukset on kirkkaammat ja ulosanti sujuvaa.

Lueskelin ennen nukkumaan menoa Aku Kopakkalan kirjaa SSRI-lääkityksestä. Todella monet tutkimukset kyseistä lääkkeestä on niiden lääkefirmojen teettämiä, jotka lääkettä kauppaavat. Joten voiko kaikki tutkimustulokset olla kovin puolueettomia? Nämä tahot, jotka ovat tutkineet SSRI-lääkitystä puolueettomasti ovat saaneet aikaan mielenkiintoisia tuloksia. Lähes kaikki tutkimustulokset toivat ilmi sen, että lumelääke oli joko samalla tasolla tai parempi, kuin jokin SSRI-lääke. Kohderyhmänä olivat siis masentuneet asiakkaat. Hieman huolestuttavaa on myös se, ettei lääkityksen pidempiaikaisista vaikutuksista ihmisiin ole tehty. Lopetusoireista tiedetään jotakin mutta niitä vähätellään lääkäreiden taholta. Monasti lopetusoireet voi jatkua kuukausia ja tämän takia monet lääkärit voivat tulkita nämä oireet masennusjakson uusimiseksi ja aloittaa lääkityksen uudelleen. Tästä päästään helposti siihen, että masennus kroonistuu.

Voisin kirjoittaa aiheesta enemmänkin mutta teen siitä mieluummin joskus ihan oman postauksensa. Pointtina vain se, että tästä lääkkeestä on tehty hittituote suurten lääkefirmojen markkinoinnin ansiosta ja näitä määrätään mielettömin määrin kansalle, välillä melko heppoisinkin perustein. Uudet lääkkeet ovat mielestäni hyvä juttu, oli vaiva mikä hyvänsä. Mielestäni olisi myöskin hyvä, että uusia lääkkeitä testatttaisiin kunnolla, ennen niiden lanseeraamista suurelle yleisölle.

Kuinka pitkään teillä on nuo lopetusoireet/vieroitusoireet kestäneet ja millaisia ne ovat olleet?

Maanantaita ja tukka juttuja

Mitenkä viikonloppunne sujui hyvät lukijat?

Omasta mielestäni viikonloppu hujahti taas aivan liian nopeasti ohi. Eipä sillä, työtönhän minä olen. Itse nukuin liian pitkään tänään, nousin vasta klo 12:00 sängystä. Olen tässä hieman perehtynyt elintarvikealan hygienia juttuihin, sillä torstaina pitäisi käydä suorittamassa hygieniapassi. Kortin saatuani voisin hakea paremmin töitä myös yksityiseltä puolelta. Silloin kun olin itse opiskelemassa lähihoitajaksi, ei ollut vielä pakollisena suorittaa tuota korttia.

Loppu postauksen pyhitän muutamalle arkiselle kuvalle, sillä tänään on laiska olo.

Usein aloitan aamuni juomalla kahvia ja syömällä pari palaa leipää. Samalla katson Emmerdalen jaksoja läppäriltä. Tänään piti tiputtaa hieman lunta katolta, jottei tippuisi niskaan ulos mentäessä.

Teinpä kuvakollaasin, josta näkee hiustyylini muutosprosessin. Alkujaan tukka oli melko pitkä ja musta pysyi värinä monia vuosia. Nyttemmin olen sitten leikannut hiukseni lyhyemmiksi ja aloittanut värinmuutosprosessin. Onneksi hyvä ystäväni on auttanut minua tässä asiassa, enkä enää pelleile itsekseni marketin värinpoistoilla, saati värjää tukkaa alituiseen turhan punertavilla sävyillä. Toivon kovasti, että kesään mennessä uusi sävy olisi saavutettu ja ehkä tukkakin kasvanut hieman pituutta takaisin. Mikä siinä onkin, että aina sitä surkuttelee kun on mennyt leikkaamaan pitkän tukan lyhkäiseksi? Niskaan leikatusta undercutista kuitenkin tykkään!

Tänään postaus oli tosi kökkö. Pää on ollut koko päivän ihan jumissa, tuntuu että ulosanti tökkii ihan kunnolla. Voisiko tämä johtua lääkeannoksen tiputtamisesta? Tiedä häntä, nyt mennään näillä!

Alkavaa viikkoa kaikille!

Citalopramista

Onhan tämä lääke melkoinen pommi.

Aikoinaan kun aloitin syömään Citalopramia, jätin tarkoituksella lukematta pakkausselosteesta haittavaikutukset kohdan. Ehkä ihan hyvä niin, sillä nyt kun olen mielenkiinnosta käynyt koko pakkausselosteen huolellisemmin läpi, niin en olisi varmaan uskaltanut koko lääkettä suuhuni pistää. Pakkausselostehan on muutoinkin melkoisen pitkä. Siinä varoitetaan kohonneesta itsemurhariskistä ja kerrotaan, ettei lääkettä tulisi syödä jos on alle 18-vuotias. Myös muiden lääkkeiden samanaikaisessa käytössä tulee olla tarkkana. Myös tämä huomio oli mielenkiintoinen;
"Eläinkokeissa sitalopraamin on osoitettu heikentävän siittiöiden laatua. Teoriassa tämä voisi vaikuttaa hedelmällisyyteen, mutta tähän mennessä vaikutusta ei ole havaittu ihmisillä". Niinpä niin..
Alkoholiahan ei pakkausselosteen mukaan suositella käytettäväksi, syytä ei tosin kerrota. Kysyin aikoinaan lääkkeen minulle määränneeltä psykiatrilta tätä alkoholi asiaa, niin hän kertoi että alkoholia voi kyllä ottaa. Hän sanoi, että yhteisvaikutus voi olla lähinnä se, että humalaan tulee pienemmästä määrästä ja krapula voi olla pahempi. Itse en kyllä ole huomannut mitään ongelmia tämän asian suhteen ja hyvä niin :D

Tässä kopioituna pakkausselosteesta yleisimmät haittavaikutukset. Olen lihavoinut kohdat, joita minulla on ollut jatkuvasti tai sillointällöin.

Erittäin yleiset haittavaikutukset (esiintyy useammalla kuin 1 potilaalla 10:stä)

Lisääntynyt hikoilu, uneliaisuus tai epätavallinen tokkuraisuus, unettomuus, silmien mukauttamishäiriöt, nopeutunut tai epäsäännöllinen syke, pahoinvointi, suun kuivuminen, heikkous.

Yleiset haittavaikutukset (esiintyy useammalla kuin 1 potilaalla 100:sta)
Painon lasku, ruokahaluttomuus, unihäiriöt, keskittymishäiriöt, epänormaalit unet, muistin menetys, ahdistus, seksuaaliset häiriöt (vähentynyt seksuaalinen halukkuus tai kyky, impotenssi, ejakulaatiohäiriöt, poikkeava orgasmi tai orgasmikyvyttömyys naisilla), kivuliaat kuukautiset, ahdistuneisuus, hermostuneisuus, apatia, sekavuus, migreeni, vapina, epänormaalit aistimukset (pistely), heitehuimaus, keskittymiskyvyn häiriöt, korvien soiminen, kohonnut tai alentunut verenpaine, nenän ja nenän sivuonteloiden tulehdus, ripuli, ummetus, ruuansulatushäiriöt, oksentelu, vatsakipu, ilmavaivat ja lisääntynyt syljeneritys, kutina, lihas- tai nivelsärky, virtsaamishäiriöt tai lisääntynyt virtsaneritys, uupumus, haukottelu.

Toki en usko, että kaikki nämä merkitsemäni kohdat johtuisi pelkästään lääkkeestä. Tuon väsymyksen pistän kyllä lääkkeen piikkiin. Vaikka nukkuisin hyvin, saattaa minua päivisin väsyttää todella paljon.

Dosettini tarjonta tällä hetkellä.

 Olen päässyt Citalopramin tiputtamisessa seuraavaan vaiheeseen, eli syön nyt joka aamu 5mg. Tätä jatkan muutaman viikon ja sitten otan sen 5mg vain joka toinen päivä. Aloitin tuossa viikonloppuna myös Lymesykliini kuurin ruusufinniä vastaan. Saa nähdä auttaako mitään. Naama on tällä hetkellä niin karseassa kunnossa, että pakko kokeilla. Iltaisin menee sitten Mercilon.


Millasia kokemuksia teillä on Citalopramista/ SSRI-lääkkeistä? Määrätäänkö tätä kyseistä lääkettä enää niin paljon? Tuntuu että enemmän määrätään kenties Cipralexiä, ellen ole aivan väärässä.