Tuntuu siltä, että usein kuulee tuttujen ja tuntemattomien suusta aina sen saman: kun menee lääkärinvastaanotolle kertomaan mielenterveyteen liittyvistä murheista, on hoitona heti lääkitys. Moni on kokenut tämän huonona juttuna, sellaisena tunteena ettei lääkäri välitä. Resepti vain käteen ja tervemenoa.
Monihan myös kamppailee päänsisäisten mutkiensa kanssa turhan pitkään yksin. Ei uskalleta hakea apua, eikä kertoa kellekkään läheiselle. Edelleen ihmisillä on tämä suuri "hulluksi" leimaamisen pelko. Mietitään mitä muut ajattelee.
Monella on myös vääristynyt kuva siitä, millaista hoitoa on saatavilla. Osa ihmisistä ajattelee joutuvansa suljetulle osastolle, jos menee kertomaan asiansa terveydenhoitokunnalle. Tottahan on, että harva edes pääsee osastohoitoon vaikka olisikin kipeästi sen tarpeessa.
Lääkehoito on nykypäivänä useassa asiassa todella kehittynyttä. Lyhyessä ajassa esimerkiksi syövänhoito on harpannut suuria askelia eteenpäin ja eri syöpämuotoja osataan hoitaa melko tehokkaasti. Mutta millä tolalla on mielenterveydenhoito ja sen lääkitys?
Vuonna 1950 löydettiin monoamiinioksidaasi-inhibiittorit, eli MAO-estäjät, sekä trisykliset masennuslääkkeet. Näitä käytettiin alunperin tulehdusten hoidossa mutta huomattiin, että jotkut masennuksesta kärsivät myös hyötyivät näistä lääkkeistä. Aineita tutkittaessa huomattiin niiden lisäävän aivojen serotoniinipitoisuutta. Siitä sitten syntyi tämä teoria, että masennus johtui serotoniinin puutteesta. Tästä löydöksestä pidettiin sitten kiinni kynsin ja hampain, vaikka useat tutkimukset eivät osoittaneet lääkkeestä olevan huomattavaa hyötyä masennuksen hoidossa.
”Aikoinaan havaittiin, että oli tulehduslääkkeitä, joita syövät ihmiset pääsi masennuksesta. Sit havaittiin, että, et nää nimenomaiset lääkkeet lisäsi serotoniinipitoisuutta aivoissa. Ja siitä syntyi sit käsitys, että silloin masennus varmaankin on seurausta serotoniinin puutteesta. Se kuulostaa järkevältä, mut samalla logiikalla voitais ajatella, että ujous johtuu alkoholin puutteesta verestä, koska alkoholin lisääminen vereen taas vähentää ujoutta.” Aku Kopakkalan kommentti Ylen MOT-ohjelmassa 2014.
Suurin "läpimurto" tapahtui vuonna 1988 kun lääketehdas Eli Lilly toi markkinoille jättimäisen mainoskampanjan avulla Prozac-nimisen SSRI-lääkkeen. Lääkkeestä tuli suuri "hittituote" ja sitä mainostettiinkin aikakausilehdissä "onnellisuuspilleriksi" -täsmälääke masennukseen.
Suuren markkinoinnin seurauksena saatiin aikaan käsitys, että masennus johtui aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Tätä ennenhän masennus miellettiin ennemminkin seuraukseksi ihmisen kokemista elämän kolhuista, mikä kuulostaa minusta ainakin ihan loogiselta.
"Serotoniinivajeesta ei ole löydetty tieteellistä näyttöä". Tämän myöntää jopa tunnettu masennuslääkkeiden puolestapuhuja, professori Erkki Isometsä.
Kuten olen jo aiemmissakin postauksissa maininnut, aihehan on lähes loputon. Koitin tässä tiivistää kyseisen lääkeryhmän älyttömyyden. Sitä määrätään tajuttomia määriä, vaikka tutkimustulokset ei osoita niistä olevan suurtakaan hyötyä ja pidemmässä ajanjuoksussa lähinnä suurta haittaa!
Jos aihe kiinnostaa, voitte lukea kyseisen linkin sisällön osoitteesta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/26/masentavat-laakkeet-kasikirjoitus
Miten olotila on vaihdellut nyt viimeaikoina tai oletko huomannut muutosta aikaisempaan? Olen itsekin joskus todennut että tarvitsisin lääkitystä, mutta en ole halunnut aloittaa, lähinnä haittavaikutusten takia
VastaaPoistaOlotilassa en ole huomannut mitään radikaaleja muutoksia. Kevät tulee ja aurinko paistaa, se saa jo itsessään mieleni pirteämmäksi. Itse olen kokenut, että jo pelkkä avun hakeminen omiin oloihin saa mielen rauhoittumaan. aikoinaanhan selvisin vallan mainiosti pitkänkin aikaa sillä, kun pääsin ihan vain juttelemaan asioista ammattilaisen kanssa. Nyttemmin hieman harmittaa, etten jatkanut samalla linjalla, vaan otin tuon lääkkeen. Jatkossa en ihan herkästi lääkettä enää aloittaisi.
VastaaPoistaUskon että minulla tulee vielä olemaan edessä hieman hankalampia jaksoja, sillä viimeeksikin lääkkeen lopetettuani koin voimakkaampaa ahdistusta jonkin aikaa mutta nämä olot tuli vasta muutama kuukausi lääkkeen lopetuksesta.