Aloin tässä kelailemaan mennyttä vuotta. Se on omalla kohdallani ollut melko rankka taival, tähänastisessa elämässäni ehkä rankin vuosi. Mutta samalla se on ollut todella kasvattava ja silmiä avaava. Viime talvena en ollut varma miten jaksan kantaa kaiken sen taakan mikä hartioilleni sysättiin, mutta tässä sitä hitto ollaan!
Vaikkei menneitä pitäisikään pahemmin muistella (etenkään niitä huonoja hetkiä), niin nyt sen meinasin kuitenkin tehdä. Haluan nähdä sen itse konkreettisemmin, mustaa valkoisella.
Viime vuonna näihin aikoihin olin aivan palasina ja eksyksissä. Olin eronnut ihmisestä, kenen kanssa luulin viettäväni loppu elämäni. Se kaikki kumminkin särkyi karulla tavalla ja sen asian kanssa kipuilin äärettömän pitkään. Tuo ero laukaisi monia vanhoja käsittelemättömiä asioita. Siitä alkoikin sitten pitkä prosessi ja sillä matkalla olen edelleen, mutta onneksi olen päässyt asiassa jo niskan päälle. Mistähän muuten tuokin sanonta on tullut - "niskan päälle"?
Alkuvuodesta sairastelin paljon, varmaan osittain sattuneista syistäkin. Sairastin keuhkokuumeen ja sain pahan allergisen ihoreaktion antibiooteista. Toinen koiristani sairasteli myös pahasti ja se huolen määrä oli mieletön. Pelkäsin menettäväni koiranikin kaiken lisäksi. Kaverisuhteeni meni melkolailla mönkään kipuillessani itseni kanssa. Jouduin aloittamaan lääkityksen uudelleen ahdistuneisuuteen ja orastavaan masennukseen.
Mutta on niitä hyviäkin asioita kaikesta seurannut. Pääsin aloittamaan terapian ja se tukee tässä prosessissa vielä pitkään. Vaikka kaverisuhteet meni mönkään, niin myös uusia kavereita on sitä myötä mahtunut elämääni. Koirani sairastelukierre näyttää loppuneen (kop kop kop) ja itsekin olen pysynyt somaattisesti suht terveenä. Olen kokeillut uusia harrastuksia ja oppinut nauttimaan itsekseenkin olemisesta. Kävin ensimmäistä kertaa aikuisena ulkomaanreissulla ja se sujui todella hyvin! Olen alkanut luottamaan siihen, että elämä kantaa kyllä ja minä olen vahva. Olen vahva ja rohkea. Olen alkanut tutustua uudelleen itseeni, kuka oikeastaan olenkaan. Koko aikuisikäni olen miltei aina ollut parisuhteessa ja se on tehnyt tehtävänsä. Nyt on hyvä aika oppia olemaan itsensä kanssa. Vaikka olenhan jo tavannutkin yhden mukavan tyypin tässä loppu vuodesta... Heh.
Olen todella kiitollinen kuluneesta vuodesta, vaikka se olikin raskas. On upeaa huomata, että ihminen kyllä selviää kipeistäkin asioista. Minä olen selvinnyt.
Varmasti tulee vielä elämässä eteen vaikeita paikkoja, mutta ehkäpä tämä vuosi voisi silloin toimia muistutuksena, että asioilla on tapana järjestyä, niin kuluneelta kuin se kuulostaakin.
Alkuvuodesta sairastelin paljon, varmaan osittain sattuneista syistäkin. Sairastin keuhkokuumeen ja sain pahan allergisen ihoreaktion antibiooteista. Toinen koiristani sairasteli myös pahasti ja se huolen määrä oli mieletön. Pelkäsin menettäväni koiranikin kaiken lisäksi. Kaverisuhteeni meni melkolailla mönkään kipuillessani itseni kanssa. Jouduin aloittamaan lääkityksen uudelleen ahdistuneisuuteen ja orastavaan masennukseen.
Mutta on niitä hyviäkin asioita kaikesta seurannut. Pääsin aloittamaan terapian ja se tukee tässä prosessissa vielä pitkään. Vaikka kaverisuhteet meni mönkään, niin myös uusia kavereita on sitä myötä mahtunut elämääni. Koirani sairastelukierre näyttää loppuneen (kop kop kop) ja itsekin olen pysynyt somaattisesti suht terveenä. Olen kokeillut uusia harrastuksia ja oppinut nauttimaan itsekseenkin olemisesta. Kävin ensimmäistä kertaa aikuisena ulkomaanreissulla ja se sujui todella hyvin! Olen alkanut luottamaan siihen, että elämä kantaa kyllä ja minä olen vahva. Olen vahva ja rohkea. Olen alkanut tutustua uudelleen itseeni, kuka oikeastaan olenkaan. Koko aikuisikäni olen miltei aina ollut parisuhteessa ja se on tehnyt tehtävänsä. Nyt on hyvä aika oppia olemaan itsensä kanssa. Vaikka olenhan jo tavannutkin yhden mukavan tyypin tässä loppu vuodesta... Heh.
Olen todella kiitollinen kuluneesta vuodesta, vaikka se olikin raskas. On upeaa huomata, että ihminen kyllä selviää kipeistäkin asioista. Minä olen selvinnyt.
Varmasti tulee vielä elämässä eteen vaikeita paikkoja, mutta ehkäpä tämä vuosi voisi silloin toimia muistutuksena, että asioilla on tapana järjestyä, niin kuluneelta kuin se kuulostaakin.
Aivan mahtavaa joulua ja uutta vuotta 2018 kaikille teille! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit esittää ajatuksesi taikka kysymyksesi tähän: